sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Pelipäivä

Pikkuiselle lapselle yksi parhaista leluista on pallo. Sopivan kokoisen pyöreän esineen kanssa on kiva temuta. Sitä voi potkia, heitellä, pomputtaa tai vaikkapa purra. Itselläni on ollut palloleluja niin kauan kuin jaksan ajassa taaksepäin muistaa. Varhaisimmat potkumuistot ovat noin 3-vuotiaan pienen pojan päästä. Sittemmin jalkapallosta tuli rakas ja aikaavievä harrastus. 

Teini-iässä meillä päin pelattiin jo tosissaan. Pukuhuoneessa ei ollut mitenkään tavatonta puhua hiestä, verestä ja kyynelistä pelin jälkeen. Niitä kaikkia voittaminen tosiaan joskus vaati. Kaikkeaan ei ollut kuulemma antanut, jollei pelivaatteet olleet likaiset matsin jälkeen. Vaatimustaso oli huippukorkealla jo B-junioreissa pelatessamme 1. divisioonassa, mutta rima nousi edelleen siirtyessämme A-junioreiden SM-sarjaan. 

Pelipäivät olivat aina erityisiä ja merkityksellisiä. Ja ovat toki edelleen. Jo aamulla herätessä vatsanpohjassa on lievä jännityksen ja odotuksen tunne. Vireytyminen alkaa jo tunteja ennen ottelua ja kasvaa jatkuvasti alkuvihellyksen lähestyessä. Ensi minuuttien jälkeen tunne on niin huumaavaa, että seuraavat 90 minuuttia juostaan aivan toisissa maailmoissa. 

Ennen ottelua on tärkeää kuitenkin valmistautua koitokseen huolella ja ajattelinkin vähän avata tässä yhtä saamaani ohjetta kuinka meidän lajin tapahtumaan tulisi valmistautua. Tätä alettiin noudattaa jo kuusitoista kesäisenä. 

Otteluun valmistautuminen alkaa jo edellisenä päivänä. Tällöin ei ohjeen mukaan ole niin tärkeää valikoida syömäänsä ruokaa huolella. Tärkeämpää on tankata kunnolla energiaa kehoon. Esimerkiksi ravitsevaa liharuokaa suositeltiin. Myös nesteen (veden) nauttiminen oli syytä aloittaa edellisenä päivänä. 

Lisäksi yöuniin tuli kiinnittää huomiota. Pelipäivää edeltävänä yönä pitäisi nukkua vähintään kahdeksan tuntia ja herätä hyvissä ajoin aamulla, jotta kroppa ehtii heräämään ennen H-hetkeä. Välittömästi heräämisen jälkeen tulisi jatkaa nestetankkausta. Yön aikana kehosta haihtunut neste pitäisi kuitata puolen litran vesiannoksella, jonka jälkeen valmistautuminen jatkuu tukevalla aamiaisella. Suositeltavaa olisi myös tehdä lyhyt aamulenkki. 

Päivän aikana ei ole väärin pitää juomapulloa kädessä ja lipittää vettä jatkuvasti. Lasillinen kymmenen minuutin välein on ihan hyvä tahti juoda vettä. Noin litra tunnissa. Onnistuneen nestetankkauksen tunnistaa kuulemma siitä, että suihku on terävä ja kirkas. Tämä ohje on hieman harhaanjohtava, samaa se on oluen juomisen jälkeenkin. 

Ottelupäivän ruokailu onkin sitten syytä harkita tarkkaan. Huomiota pitää kiinnittää ruuan laatuun, määrään sekä ruokailuajankohtaan. Ei ole kovin hyvä, jos nälkä yllättää jo ennen suoritusta. Tällöin keholla ei ole enää energiaa toimia. Meille suositeltiin kanapastaa. Pastaruokaa sen takia, että se vapauttaa energiaa hitaasti. Suosituksen mukaan hyvä hetki syödä olisi noin kolme tuntia ennen suoritusta. Itse tosin syön aina lähempänä. Kaksi tuntia riittää oikein hyvin. Tämä on henkilökohtaisesti päätettävä asia, sillä jokaisen keho toimii eri tavalla. 

Hyvä nestetankkaus, laadukkaat yöunet, aamureippailu, oikein ajoitettu pastaruokailu sekä koko päivän kestävä mentaalipuolen keskittyminen itse asiaan. Siinä onnistuneen valmistautumisen resepti tiivistettynä. 

Nykyisin pelataan 3. divisioonaa. Tänään on pelipäivä. Mielenkiintoista olisi tietää kuinka joukkue on valmistautunut. Eilen lauantaisauna ja olutta sekä pizzaa palanpainikkeeksi? Hyvin todennäköinen vastaus. Aamulenkki? Tuskinpa. Mahdollisimman pitkään nukutut unet ovat tärkeämmät. 

On preppaus ollut mitä tahansa, niin voitto haetaan sekä edetään Suomen Cupin viidennelle kierrokselle! 

Tästä pastapöytään.

1 kommentti:

  1. Tätä tää on. Paljon unta ja kanapastaa! Kiitti kirjoituksesta, sopii tähän finaalifiilistelyyn j a jännitykseen;) Tsemppiä peliin ja muista myös palautuminen!

    VastaaPoista