Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat käynnissä ja abiturientit viettävät viimeisiä lukuhetkiään ennen viimehetken loppurutistusta. Äidinkielen velvoitteet on jo hoidettu, reaalin puurtamista on vielä monilla edessään. Olin itse kirjoituksien aikana siinä onnellisessa asemassa, ettei minun olisi ollut enää pakko kirjoittaa ruotsia. Kirjoitin kuitenkin. Jotenkin kielen opiskeluun oli parempi asenne ennen kirjoituksia, koska ei ollut pakko tehdä mitään. Kaikki lähti omasta motivaatiosta ja halusta oppia lisää.
Pakollisen ruotsin poistaminen yo-kirjoitusvelvoitteista oli iso juttu monille. Lyhyen matematiikan kokeen läpäiseminen saattaa olla moninkertaisesti helpommin hoidettu urakka kuin keskipitkän ruotsinkielen kokeen hoitaminen. Tämän päätöksen jälkeen Suomessa on ollut jatkuvasti keskustelua muun ruotsin opiskelun pakollisuudesta. Kenties ruotsin poistaminen ylioppilaskokeen pakollisista oli ensimmäinen askel matkalla kohti maailmaa ilman pakkoruotsin opiskelua. Toivottavasti ei kuitenkaan näin.
Suomi on kielellisesti jakaantunut hassusti, mutta eurooppalaisesti tyypillisesti. Meillä opiskellaan ja osataan venäjää Itä-Suomessa, lännessä painotetaan luonnolisesti ruotsin osaamista. Keski-Suomessa kohautellaan molemmille olkapäitä. Kielialueet tuntuvat muodostuvan ja painottuvan juuri naapurimaiden kielien mukaisesti muuallakin. Sveitsi on hyvä esimerkki Keski-Euroopasta.
Pakollinen ruotsin opetus on mielestäni tärkeää Suomessa. Kyseenalaista on tapa, jolla länsinaapurin kieli on meille pesiytynyt erilaisten sortojen, valloitusten ja sotien jälkeen. Kuitenkin ruotsinkieli on osa meitä ja meidän kulttuuria sekä erityisesti juuri Länsi-Suomessa arvostettu ja kysytty taito työelämässä.
Itä-Suomessa puolestaan varmasti kummaksutaan heidän pakollisia ruotsinopintoja. He eivät välttämättä koe tarvitsevansa sellaista kielitaitoa lähellä Venäjän rajaa. Ehdottaisinkin pakkoruotsin poistamista, ainakin alueellisesti. Suomessa pitäisi olla mahdollisuus opiskella pakollisena sellaista kieltä, joka tuntuu itselle hyödylliseltä. Esimerkiksi idässä pakolliset ruotsin opinnot voisi korvata heitä hyödyttävällä venäjän opetuksella.
Kieliopinnot ovat tärkeitä, joten niistä ei pidä luopua eikä karsia, mutta systeemiä voi järkevöittää. Toisaalta eihän Itä-Suomessa asuva voi olla varma tulevaisuudestaan. Ken tietää, vaikka tuleva työmaa olisikin esimerkiksi Turussa, jossa ruotsinkielen osaaminen on tärkeää.
Ruotsi on kuitenkin kielenä helppo kieliopillisesti ja englannin osaajalle sen oppiminen on kohtalaisen helppoa. Ruotsia kannattaa opiskella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti