Eläkeläiset ovat kiireisiä, sanotaan. Heillä on aina päivät täysiä ja jokaiselle tunnille suunniteltu menoa ja tapaamisia. Niinhän sen toivoo jo vanhemmalla iällä olevan; aikaa itselleen ja läheisille enemmän kuin on työssä käydessä pystynyt suomaan.
Monissa komedioissa niin elokuvissa kuin TV-sarjoissa vanhusten naureskellaan istuvan pelaamassa bingoa päivät pitkät. Tälläinen näkemys on tietenkin kovin stereotypinen, mutta toisaalta käydessä bingosalissa ei voi bongata kovin montaa alle viisikymmentä vuotiasta pelaajaa. Kaikki vanhukset eivät suinkaan silti istu pelaamassa bingoa. Mutta mitä ihmettä he oikein sitten tekevät kaiket päivät ollessaan niin kovin kiireisiä?
Aamuisin jokaisessa kaupungissa kokoontuu kunnan varjohallitus, toriparlamentti, vanhimman sukupolven suunnatessa yhteistuumin aamusumpeille keskustojen kahviloihin. Hyviä kaupungin kehitysehdotuksia ja virkamiesten haukkumista laajalla rintamalla kello kuuden ja yhdeksän välillä. Sen jälkeen kenties pienet toriostokset. Tuoreita vihanneksia kotiin ja pienet arkisiivoukset päälle ennen puolta päivää, kunnes onkin jo päiväkahvin aika. Naapurin voi loistavasti kutsua kupposelle vaihtamaan kuulumisia, ellei häneen ole törmännyt aamulla parlamentin kokouksessa.
Turinatuokion jälkeen päivä jatkuu rattoisasti pienellä kävelylenkillä, jonka aikana käydään katselemassa ihmisiä kauppakeskuksissa sekä luomassa paheksuvia katseita huonosti käyttäytyvän nuorison suuntaan. Päivällistarpeet haetaan kaupasta samalla reissulla. Isossa marketissa saattaa vierähtää tunti jos toinenkin. Ensinnäkin kaikkien ostosten kerääminen vie vanhemmilta jaloilta hieman kauemmin aikaa jumbokokoisissa tavarataloissa. Toiseksi aikaa kuluu myös tuttujen kanssa jutteluun. Ovathan kaikki lähipiirin ihmiset samaan aikaan kaupassa. Etenkin jouluviikolla on hauskaa tehdä tuttujen kanssa kärreistä rinki keskelle ahdasta kaupan käytävää, jossa olisi tarvetta läpikululle muilla asiakkailla sekä henkilökunnalla tavaralavoineen.
Vihdoin ostoksien löydettyä paikkansa kärrystä kulkee matka kassalle, jossa on luonnollisesti paljon jonoa isossa kaupassa. Mahtavaa kuinka voi nähdä kassoilla vieläkin kukkaroita ja käteisellä maksavia asiakkaita! Eihän siinä kauaa mene kaivaa syvän kukkaron pohjalta seitsemäntoista kortin ja kuittikasan alta tarpeeksi kolikoita maksaakseen 23,18€ ostokset. Tarvittavat kolikot kuitenkin aina löytävät tiensä kassan pöydälle, josta vielä yhteistuumin kassan kanssa valitaan huolellisesti maksuun sopivat rahat. Ylimääräiset kolikot totta kai putoavat lattialle ennen kuin osuvat kukkaroon ja jono takana kasvaa. Onneksi kenelläkään ei ole nykyisin kiire ja kaikki jaksavat maltillisesti odottaa vuoroaan.
Kauppakassin pakkaamisen jälkeen olisi aika tallustaa takaisin kotipesään, mutta vielä on ainakin yhden pakollisen pysähdyksen paikka. RAY:n automaatit ovat mukavasti aina saatavilla kassojen jälkeen ja kukkaroon onnistuneesti osuneet vaihtorahat on hyvä laittaa hedelmäpeliin tai pokeriin. Koska vanhemmilla ihmisillä käy aina pelatessa hurja onni, automaatin kanssa rupatellessa saattaa vierähtää kymmeniä minuutteja. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ryöstää RAY-parkaa, vaan viettää aikaa, joten pelaaminen kestää yleensä niin kauan kuin kukallinen kukkaro antaa kilisevää. Hermostuneet skeittaripojat joutuvat odottamaan vuoroaan pitkään ennen kuin pääsevät tuhlaamaan viikkorahansa.
Ennen kotiinlähtöä täytyy vielä muistaa yksi asia. Saattaahan kaupungilla olla vielä jokin tuttu, jota ei ole vielä päivän aikana ehtinyt näkemään. Onneksi kaupoissa on aina paljon mahdollisuuksia istua lähellä sisäänkäyntiä, tuijottaa edestakaisin kulkevia ihmisiä ja lepuuttaa jalkoja. Näin on myös Jyväskylän keskusta-alueen yhdessä kauppakeskuksessa.
Kerran kulkiessani tämän keskuksen läpi huomasin jälleen erään pitkän penkin olevan mukavasti miehitetty ja siinä istuikin komea rivi päälaelta vaalenneita mummeja ja vaareja kauppakasseineen. Eräällä rouvalla oli kädessään uutuuttaan kiiltävä matkapuhelin, johon hän puhui riittävän kovalla äänellä kertoen ilmeisesti omaa sijaintiaan toisessa päässä olevalle ystävälleen.
"Mää istun täällä mummojen penkillä!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti