Vain taivas on rajana

Me haaveilemme hyvästä tulevaisuudesta. Se on ihmisille luontaista. Toivomme itsellemme sekä jälkikasvulle hyvää elämää. Minkä asioiden puolesta meidän pitäisi ristiä sormemme ja toivoa parasta?

Tulevaisuuden suurimpia läpimurtoja ja keksintöjä on toivottavasti odotettavissa kovasti energiatekniikan puolelta. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen saastuttaa ja kuormittaa ympäristöä valtavasti. Öljy ja muut fossiiliset energianlähteet eivät pitäisi olla itsestäänselviä. Ne loppuvat aikanaan ja silloin meillä tulee olla valmiina vaihtoehdot, joilla täytämme näiden nykyään paljon käytettävien muotojen jättämät massiiviset aukot.  

Menemättä sen tarkemmin historian, fysiikan tai tutkimuksen tarkempiin yksityiskohtiin maalailen seuraavaksi kuvaa tulevaisuudesta, jonka  energiamaailmaa hallitsee fuusioreaktiovoimaloista saatava voima.

Ydinvoimaloissa energian tuotanto perustuu fissio-reaktioon, jossa isoihin paloihin ”ammutaan” pieniä paloja, jotka osuessaa rikkovat isomman palan ja siitä sinkoavat pienemmän palat rikkovat edelleen seuraavia isoja aiheuttaen ketjureaktion. Jokainen rikkoutuminen vapauttaa energiaa. Nykyisissä ydinvoimaloissa tuotetaan energiaa erittäin paljon, muttei kovin tehokkaasti. Noin 70% tuotteesta menee hukkaan ja käyttöön saadaan näin ollen hyvin pieni osa prosessissa syntyneestä energiasta.

Fuusioreaktio on fission vastainen reaktio. Fuusiossa kaksi pienempää palaa liittyvät yhteen vapauttaen energiaa. Tässä reaktiossa vapautuu enemmän energiaa kuin rikkoutumisissa. Esimerkiksi auringossa tapahtuu jatkuvasti fuusioreaktioita. Käytännössä fuusioreaktori pyörittäisi maan päällistä aurinkoa. Tähänhän ne ongelmat tietenkin liittyvät. Kuinka sellaista käsittämättömän kuumaa plasmamassaa voisi koskaan hallita? Osuessaan se polttaa kaiken. Yhdessä Spiderman elokuvassa tohtori Octobus kykenee hallitsemaan lonkeroillaan fuusion plasmaa. Elokuvissa on ollut kautta aikain mielenkiintoisia visoita.

Fuusion tutkimus etenee jatkuvasti, mutta piinallisen hitaasti. Eräältä asiantuntijalta kuulemani luennon mukaan eteenpäin ollaan päästy kymmenien vuosien välietapeilla. Lähitulevaisuudessa ei siis todennäköisesti ole odotettavissa suuria uutisia.

Miksi fuusioreaktiolla tuotettava energia sitten olisi niin erinomainen vaihtoehto, että sen puolesta kannattaa liputtaa ja pitää toiveita yllä? Oppimieni faktojen mukaan, fuusiossa ei synny samanlaisia päästöjä kuin nykyisin tunnetuista energiamuodoista. Siinä missä moderni ydinvoimala tuottaa äärimmäisen vaarallista ja haitallista ympäristön ongelmajätettä, fuusiossa vapautuisi vesihöyryä ja kenties joitain muita palamistuotteita.

Nykyisissä voimaloissa polttoaineena käytetään muun muassa plutoniumia, joka on radioaktiviista ainetta. Fuusioreaktioon saataisiin ainesosat vedestä, jota maailmassa riittää. Vedestä saadaan sähkövirralla (pienellä määrällä) hajotettua niitä isotooppeja, joiden yhdistäminen fuusioreaktiossa tuottaa energiaa. Polttoaineena siis vesi, päästöinä vesihöyry, näin karrikoiden ilmaistuna. Ei kuulosta ollenkaan huonolta.

Elämme mielenkiintoisella aikakaudella. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana teknologia on kehittynyt aivan uskomatonta vauhtia. Mitähän me saammekaan vielä kokea?

Vain taivas on rajana. Ja avaruuskin on jo valloitettu.