Kummat kunnat kohta. Uusi kuntaliitos on todella raju. Jos näin voi sanoa, niin melkein brutaali. Pääkaupunkiseudulle järkyttävän kokoinen metropoli, yli miljoonan asukkaan. Siinä on uudessa kuntahallinnossa miettimistä ja muodostamista.
Julkisen liikenteen kulkemista maaseuduilla ja haja-asutusalueilla on vähennetty valtavasti viime vuosina. Varmaan ihan hyvä ratkaisu, jos niillä alueilla ei pian ole enää muuta kuin metsää.
Aikaisemmin muuttoliike kaupunkikeskuksiin on ollut suurta. Voisi kuvitella esimerkiksi Helsingin olevan jo "täynnä". Älykato maalta kaupunkiin. Sitä se on ollut. Mitähän jatkossa?
Ihan huolestuttaa. Tänään iltapäivälehtien lööpeissä päiviteltiin kovasti tätä "pommia", joka tipahti suomalaisten syliin välittömästi vaalituloksen selvittyä. Nokia irtisanoo, varuskuntia lakkautetaan, kunnat kuolevat.
Jyväskylässä ajetaan nyt eteenpäin ajatusta yhdestä suuresta tuhannen oppilaan lukiosta, johon kaikki kaupungin lukiolaiset siirtyisivät. Ratkaisulla haetaan säästöjä, mitäpä muutakaan.
Onko enää väliä arvoilla? Entä perinteillä? Ajaako huoli rahasta ohi nuorien koululaisten hyvinvoinnista, maaseudun asukkaiden tulevaisuudesta ja Suomen maanpuolustuksesta?
Minun käymäni ala-asteen paikalla on tällä hetkellä kasa hiekkaa. Käymäni lukio lakkautetaan pian. Pian kotikuntani on palanen sekavaa kompleksia eikä ole lainkaan selvää, millä nimellä aluetta kutsutaan jatkossa. Tärkeää on tietää omat juurensa ja olla niistä ylpeä. Mutta. Pelkään joutuvani kysymään jo muutaman vuoden kuluttua isoja kysymyksiä. Mistä mitä tulen? Minne minä kuulun?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti