Sammakko

"Anteeksi annan, mutta en voi unohtaa."

Kyseisen lauseen on jokainen varmasti kuullut tai lukenut jossakin. Pahasti sanottua asiaa tai rumaa tekoa ei ole helppo unhoittaa, jos se pääsee satuttamaan syvältä.

Viestintä pyörittää koko meitä ympäröivää inhimillistä maailmaa. Ympäröivien viestien kautta rakennamme merkityksiä, yhdistelemme asioita, muokkaamme maailmankuvaamme ja ymmärrämme asioita.

Vaikeaksi edelliset ajatukset tekee viestinnän abstraktisuus; sitä ei voi nähdä eikä tuntea, joten viestintä voi olla ilmiönä vaikeata hahmottaa. Helpommalla ja vähemmällä päänsäryllä pääsisi hyväksymällä totuuden ympärillä olevasta viestintämassasta ja koittaen selviytyä siellä parhaansa mukaan. Onneksi meillä pienellä osalla viestinnän opiskelijoita on etuoikeus käyttää runsaasti aikaamme vatuloiden ja pyöritellen tähän mielenkiintoiseen ja yhteen maailman tärkeimpään ilmiöön liittyviä asioita. Saatamme saada asioista jotain tolkkua.

Suusta maailmaan päästetty viesti on siinä mielessä kiusallinen, ettei sitä voi deletoida nappia painamalla. Kaikki sanotut asiat jäävät elämään. Monesti tekisi mieli vetää takaisin sanomiaan asioita, kauhoa karanneet sanat suuhun ja nielaista ne vatsan pohjille pimeään hiljaisuuteen. Valitettavasti näin pysty tekemään. Onneksi aina voi pyytää anteeksi.

"Ajattele ennen kuin sanot" on hyvin kultareunainen ohjeistus. Ajattelemattomista asioista syntyy niljakkaita ruskeita rupikonnia loikkimassa pitkinpoikin aiheuttaen mielipahaa. Tämä seuraava ei ole poliittinen kannanotto, vaan tehty havainto.

Esimerkiksi presidentiksi mielivä Lipposen Paavo käyttää kovin paljon aikaa ajatteluun ennen kuin sanoo mitään ääneen. Tuntuuhan sellainenkin varmaan kanssakeskustelijasta hieman harmilliselta. Hän kuitenkin osaa kokeneena poliitikkona ja esiintyjänä valita sanansa tarkkaan. Joistakin hänen piirteistään voisivat monet ottaa mallia. Ääneni saattoi silti mennä toisaalle.

Tunteiden ottaessa vallan on kieltä paljon vaikeampi hallita. Kuohuva adrenaliini saattaa saada suun tuottamaan sellaista puhetta, jota ei kuuna päivänä haluaisi sanoa ääneen. Silloin yleensä sattuu pahimmat viestinnälliset tapaturmat.

Suusta pääsevä asiattomuus, haukkumasana tai muu sopimaton ilmaus on sellainen sammakko, ettei se muuttuisi prinssiksi, vaikka sitä voisi kuinka pussailla. Pitäisi kuitenkin muistaa pyytää anteeksi.