Seminaarinmäellä on säilytetty onneksi myös läheisyys luontoon. Kampusalueella kasvaa paljon puita, joten ympäristö on esteettisesti miellyttävä. Lisäksi luonnon monimuotoisuus on merkittävä, jos sitä osaa tarkastella oikein. Pienen alueen linnusto on todella kirjava ja puissa on nähty mm. liito-oravia.
Kukkulalta siirryttäessä kohti Mattilanniemeä mennään järven rannalle. Siis suomalaisten ihannoiman kansallisromanttisen maiseman äärelle. Kuinka mainiota onkaan nauttia esimerkiksi hyvää, monipuolista ja halpaa lounasta katsellen upeaa järvimaisemaa.
Mattilanniemestä täytyy siirtyä Ylistönrinteelle järven toiselle puolen vaikuttavan näköisen sillan ylitse. Ylistön luonnontieteellisen puolen rakennukset nousevat järven rannalla vaikuttavan kliinisinä ja puhtaan valkoisina.
Tämä kampuksen kolminaisuus on huikea ja tarjoaa visuaalista sekä esteettistä hengenravintoa päivittäin. Joskus kannattaa nostaa katseensa varpaista ja tiirailla mitä kaikkea kivaa ympärillä oikein onkaan.
Tähän aikaan vuodesta mahtavasta valosta pääsee nauttimaan mm. päärakennuksen edessä aamulla kymmenen aikoihin nousevan auringon värjätessä taivaan punaiseksi Jyväsjärven yllä.
Syksyllä aloittaessamme opinnot eräs tohtoreista sanoi meille jota kuinkin näin:
Syyskuun 15. päivä sateen jälkeen kääntäkää katseenne päärakennuksen edessä kampusalueen vanhimman rakennuksen Seminariumin suuntaan. Syksyn väreissä loistavat lehtipuut vaikuttavien monumenttien ympärillä muistuttavat teitä siitä, että maailma on tässä.
Hän oli oikeassa. Paljon enempää ei voisi ympäröivältä opiskelumiljööltä pyytää. Nyt takaisin ulos nauttimaan lyhyen päivän viimeisesti auringonsäteistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti