Seuraavaan aiheeseen itselläni on hyvin vähän tarttumapintaa, puhumattakaan omakohtaisista kokemuksista. Ei sillä, että itse voisinkaan biologisen mahdottomuuden vuoksi olla raskaana, mutta lähipiirissäkään ei ole kauheasti ollut odottavia naisia.
Sain kuitenkin kunnian jakaa raskausajan kokemuksia kahden äidinvastuuta kantavan ystäväni kanssa. Heti kättelyssä tunnustan jälleen ja avoimesti syvän kunnioitukseni naisen yhdeksän kuukauden työtaakkaa kohtaan. Ystävättärieni realistiset kuvaukset raskausajan haasteista, iloista ja suruista saivat pienen pääni tulvimaan kysymyksiä sekä ihmetystä.
Päällimmäisenä mietin, kuinka upea, monimutkainen ja ihmeellinen kokonaisuus ihmisen keho oikein on. Biologian asiantuntijat pystyisivät varmasti vastaamaan tarkasti jokaiseen kysymykseeni, mutta toisaalta en ehkä haluakaan tietää kaikkea. Joskus on vain mukava ihmetellä ja olla iloinen omasta olemmassaolostaan sekä oman äidin menneistä pitkistä ponnisteluista, joilla minutkin on saatettu maailmaan. Kiittäkäämme tässä äitejämme. Ilmaistakoon myöhemmin kiitoksemme.
Raskaana oleminen on ilmeisesti jokaiselle erilainen kokemus, johon vaikuttavat monet tekijät. Tärkeimmäksi veikkaisin omaa asennoitumista tulevaan lapseen ja vanhemmuuteen. Jos lapsi on toivottu ja haluttu, on odotusaika vähemmän piinallinen. Lasta voi rakastaa jo ennen tämän syntymää. Toisaalta myös lapsen terveyden puolesta jokainen tuleva äiti on huolissaan. Kuten on varmasti isätkin!
Raskausajan kokemuksiin vaikuttaa ehdottomasti myös koetun ja saadun sosiaalisen tuen määrä. Läheiset ihmiset ympärillä auttavat varmasti vaikeuksien keskellä. Tukea voi osoittaa monella tapaa ja erilaista tukea tulee eri rooleissa olevilta läheisiltä. Toiset antavat emotionaalista tukea, toiset välineellistä esimerkiksi lahjoittaen rattaat, jolloin jälkikasvun lisääntymisestä johtuva kulujen lisääntyminen ei koidu ylivoimaiseksi.
Yksinäinen odotus on todennäköisesti raskasta. Sosiaalisia siteitä korostaa teoksissaan myös John Bowlby (1969), jonka mukaan ihmiset ovat onnellisimpia ollessaan varmoja siitä, että joku luotettu henkilö auttaa tarvittaessa heitä. En näe mitään syytä, miksei tämä päätelmä sopisi myös raskaana oleville naisille.
Yhdeksän kuukauden aikana tuleva äiti kohtaa kuulemma muiden haasteiden lisäksi myös ulkopuolisten arviointia ja arvostelua. Tyypillistä on kauhistelu: "raskaana et saa tehdä sitä, et saa tehdä tätä.." Äärimmäisen pahoja katseita ystäväni oli saanut mennessään raskausaikana yökerhoon. Tuimaa tuijotusta oli tullut kuulemma niin juhlijoiden kuin henkilökunnankin puolelta. Ilmeisesti kaikki olettivat odottavan äidin olevan kupilla. Eiköhän jokaisen raskauden aikana tähdennettä ihan tarpeeksi alkoholin haittoja sikiölle ja lapsen kehittymiselle, jotta tulevat äidit ovat juomatta. Ainakin ystäväni koki mielestään vääryyttä. Ei kai raskaana ollessa tarvitse lukkiutua neljän seinän sisään ja eristäytyä maailmasta, hän kysyi osuvasti.
Toisaalta eihän raskaana saa tehdä mitään. Kärjistäen, lähes jokaisen ruoka- ja lääkepakkauksen, ylipäätään lähes kaiken suuhunpantavan tuotteen kyljessä lukee "ei suositella raskaana oleville naisille" tai "ota yhteys lääkäriisi ennen käyttöä, jos olet raskaana".
Oikeasti raskaana oleville ei suositella esimerkiksi juustoa eikä raakaa kalaa. Sushit pitäisi jättää syömättä. Suolankäyttöäkin pitäisi harkita. Tämän vuoksi suolaa sisältävä lakritsikin on pannassa. Ja listaa voisi varmasti jatkaa pidemmällekin. Kenties tämänkin takia yleinen uskomus on, ettei raskausaikana saa syödä mitään. Pahimpia ja ehdottomasti vältettäviä aineita ovat tietenkin itsestäänselvästi tupakka ja jo mainittu alkoholi.
Lapsi on syntyessään yleensä noin 3000-4000 gramman painoinen. Aikamoinen mötikkä kantaa viimeisillä viikoilla. Silti ystäväni sanoi juosseensa lenkkejä raskausajan viimeisellä viikolla. Liikuntaa jopa suositellaan kuulemma. Yleiset uskomukset taitavatkin olla liioiteltuja. Ei vauvamahan tarvitse vain maata kotona ja masentua. Ylös, ulos ja lenkille! Tai vaikka joskus tanssimaan yökerhoon. Nekin ovat nykyisin savuttomia.
Ja soo soo tämän takia niille, jotka polttavat savuttomissa paikoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti