Ryyppy

Suomi24:n etusivulla on ollut tänään keskustelunavaus otsikolla "alkoholisoidun opiskelijaelämästä". Luonnollisesti opiskelijana kiinnitin huomion tähän draamanhakuiseen otsikointiin. Yleisen uskomuksen mukaan opiskelijoiden alkoholinkäyttöä pidetään varmasti runsaana. Opiskelijoita on kuitenkin Suomessa satojatuhansia, pelkästään Jyväskylässä lähemmäs 30 000. Olisi melko raakaa väittää jokaisen käyttävän paljon alkoholia.

Opiskelijoiden tapahtumat ovat, kyllä, yleensä tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus juoda, muttei sitä keneltäkään edellytetä. Ketään ei painosteta juomaan. Juominen ei ole itseisarvo. Normaalia kuitenkin. Useimmat juovat.

Suomi24:n keskustelun aloittanut pelkää siis alkoholisoituvansa. Alkoholismi. Toivottavasti hänen kohdallaan pelkästään "ulkoinen paine" (jota ei siis oikeasti ole), ei johda alkoholin käytön lisääntymiseen. Opiskelijat kyllä viihtyvät juhlissa ja yöelämässä. Juhlimiseen yleensä yhdistetään humalahakuinen juominen. Toisaalta eikö hauskaa voi pitää muutoinkin?

Olisiko meidän kulttuurissamme tyypillistä irroitella ja heittäytyä esimerkiksi villisti tanssimaan vasta muutaman annoksen jälkeen? Eikö tuntemattomille voisi jutella yhteisissä juhlissa ilman rohkaisuryyppyä? Alkoholi toki poistaa estoja, mutta pienellä itsensä rohkaisemisella ja riskien ottamisella voisi myös saavuttaa vähintään yhtä hyviä tuloksia kuin humalassa.

Keskustelupalstalla nuori opiskelija purkaa tuntojaan seuraavasti:

"Siis voishan sitä periaattees juoda vaan vähemmän mut en mä vaan pysty et kun alotan niin kyl sitä tulee sit otettua reippaasti."

Mielestäni tässä olisi tietysti syytä huolestua muidenkin kuin opiskelijoiden. Jos ei juomisen aloitettuaan pysty rajoittamaan ottamista. Liikutaan vaarallisilla vesillä.

Opintojen kärsimisestä valitetaan myös. Vastuunottaminen omasta elämästä sisältää muun muassa priorisointia. Välillä on aika pitää hauskaa. Toisinaan täytyy työskennellä, joko palkkatyössä tai opintojen parissa. Fiksulla ajankäytöllä ja suunnittelulla sekä tomeralla tekemisellä pärjää hyvin pitkälle. Opiskeluaika ei tietenkään voi olla täynnä kirjojen ääressä jäkitystä neljän seinän sisällä. Verkostoituminen, uudet sosiaaliset suhteet ja rento yhdessäoleminen kuuluvat luontaisena osana opiskelijan arkeen.

Tämän tekstin halusin kirjoittaa tulevaa korkeakouluopiskelijaelämäänsä suunnitteleville. Älkää pelätkö. Jos alkoholi ei ole aiemmin maistunut, ei sen tarvitse alkaa maistua jatkossakaan. Tärkeintä on löytää oma polku jota kulkea ja sellainen opiskeluala, joka itseään kiinnostaa.

Kyllä jokainen paikkansa löytää.